Koneenrakentajakilta KoRK

Myös Koneenrakentajakilta KoRK on vanha ja perinteinen kilta. Se perustettiin vain muutama viikko Rakentajakillan perustamisen jälkeen 7.12.1967. Nykyään Koneenrakentajakilta on korkeakoulun kolmanneksi suurin kilta, ja se on toiminnaltaan korkeakoulun aktiivisimpia. Koneenrakentajakillan jäsenmäärä oli vielä 1990-luvun alussa yli tuhat. Sittemmin jäsenmäärä on kuitenkin pienentynyt, koska Koneenrakentajakillasta on erkaantunut kolme uutta kiltaa: Automaatiotekniikan kilta (Autek), Materiaali-insinöörikilta (MIK) ja Ympäristöteekkarikilta (YKI).

Koneenrakentajakillan järjestämistä vuosittaisista tapahtumista perinteisimpiä ovat KoRK-Cruising ja Kone-Cup. KoRK-Cruising, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1980, on syksyinen risteily Pyhäjärvellä. Kone-Cup taas on leppoinen jalkapalloturnaus Ahvenisjärven kentällä. Kone-Cup järjestetään vuosittain syysbommaripäivänä.

Myös Bommarit kuuluvat KoRKin historiaan, sillä bommarit olivat aluksi nimenomaan koneopiskelijoiden järjestämiä. Ensimmäiset bommarit Day Before -bileet järjesti vuonna 1983 KoRKin loppuekskursioryhmä. Myöhemmin kuitenkin bommarit siirtyivät minkä tahansa ryhmän järjestettäväksi. Bommareitten historiaan liittyen KoRK järjesti vuonna 2000 pikkujoulubommarit nimellä Nostalgiabommarit.

Koneenrakentajakillan perinteisiin kuuluvat myös lauluillat. Lauluperinne onkin Koneenrakentajakillassa ollut aina suuressa roolissa. Jo vuonna 1968 Koneenrakentajakilta valitsi oman lukkarinsa. KoRKin rooli oli merkittävä myös Suomen konekiltojen yhteisen laulukirjan Wirsun syntymisessä vuonna 1980.

Vuosijuhlia Koneenrakentajakilta juhlii vuosittain. Tavaksi on vakiintunut järjestää joka vuosi akateemiset vuosijuhlat. Koneenrakentajakilta on vuosien mittaan järjestänyt myös omia hauskoja tempauksiaan. Esimerkiksi vuonna 1976 kilta lähestyi rahapajaa, koska tarvittiin 25 pennin kolikko. Killan kopiokone toimi 20 pennin kolikolla, mutta kustannusten nousun takia oikeampi hinta olisi ollut 25 penniä.

Koko Koneenrakentajakillan historian ajan se on osallistunut vuosittain Koneteekkarien Neuvottelupäiville ja ollut vuorollaan järjestelyvastuussa tapahtumasta. Neuvottelupäivistä onkin muodostunut tärkeä yhteistoimintamuoto koneteekkarien välille. Myös Pohjoismaisille koneteekkaripäiville Koneenrakentajakilta on lähettänyt edustajiaan. Koneenrakentajakilta on koko historiansa ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä myös ammattiainekerhojen kanssa.

Koneenrakentajakilta oli mukana 1970-luvun politisoitumisessa. Raadin kokouksissa otettiin kantaa muun muassa valtion ulkopolitiikkaan, maailman ihmisoikeuskysymyksiin ja Opetusministeriön linjavetoihin. Poliittisia ristiriitoja oli tuolloin myös killan sisällä, ja mielipiteitä esitettiin kärjekkäästikin. Kaikki olivat kuitenkin äänioikeutettuja, toisin kuin aivan kiltahistorian alussa. Oppipojilla eli ensimmäisen vuoden opiskelijoilla ei aluksi ollut äänioikeutta yleiskokouksissa, mutta vuonna 1970 killan sääntöihin tehtiin muutos, jonka mukaan oppipojillakin on äänioikeus.

Teekkarihistoriaa.fi
~